Ajatelkaa ystävät hyvät, mitä te tekisitte kokonaisella päivällä pellossa, kaikella sillä valolla? Kirjan kertomukset tarjoavat lukijalleen välähdyksenomaisia kuvia tutun ja vieraan oloisiin todellisuuksiin. Aika on kääntynyt kertomusten henkilöitä vastaan, elintila on rajallinen ja useimmille heistä tuottaa vaikeuksia luoda yhteyksiä kanssaeläjiinsä. Lukija kohtaa autioituneen talon mysteeriä selvittävän tutkijan, pellossa elävät ihmisen kaltaiset olennot, pakkomielteisen nuoren naisen, vieraaseen kaupunkiin jumiutuneen matkaajan sekä arvoituksellisen työtehtävän saavan maanmittarin. Ihailtavaa periksiantamattomuutta osoittaen kertomusten henkilöt jatkavat esteistä huolimatta yrityksiään löytää paikkansa heidän osakseen tulleesta todellisuudesta. Tuo välillemme yllättäen syntynyt yhteys ja sitä seurannut ajatusten vaihto osoittautui koko tähänastisen olemassaoloni tärkeimmäksi yksittäiseksi kokemukseksi, jota vaalin kuin avointa rakkauden tunnustusta.